Huomasin juuri, että MTV3:n 45 minuuttia -ohjelmassa käsiteltiin
Kolikkopelit.comin toimintaan ja markkinointia. Ohjelmassa
haastateltiin muun muassa arpajaishallintopäällikkö Jouni Laihoa
ja pokeriammattilainen Aki Pyysingiä.
Pientä jännitystä käsittelyyn toi se, että Kolikkopelit.comin
päämaja sijoitettiin Costa Ricaan ja edelleen kytköksiä
löytyi Maltalta. Suomikin oli vahvasti mukana, sillä
palvelu oli suomenkielinen ja postia lähetettiin Kolikkopelit.comin
nimissä Suomesta. Silti ketään suomalaista ei saatu
langan päähän kertomaan rahapelitoiminnasta.
Sen sijaan bonuspelaajille annettiin puheenvuoro.
Voittoja ei saatu kotiutettua, pelaajaa epäiltiin rahanpesusta
tai voitto mitätöitiin. Riitaa sai haastaa, mutta vain costaricalaisessa
tuomioistuimessa. Se niistä ystäväbonuksista.
Ohjelmassa todettiin maailmassa olevan jo noin 70
suomenkielistä nettikasinosivustoa. Erilaiset rahapelitoimijat
ovat siis huomanneet, että suomalaiset ovat pelaajakansaa.
Niin kauan kuin RAY:lla ei ollut nettikasinoa,
kansallisille rahapelimarkkinoille saattoi astella vapaasti.
Nyt asiat ovat toisin, sillä kaikki kotimaiset monopoliyhtiöt
ovat internetissä.
Mitä ulkomailla toimivien rahapeliyhtiöiden kanssa tulisi
toimia? Ne eivät saa operoida eivätkä markkinoida
toimintaansa ja tuotteitaan Suomessa. Silti suomalaiset
saavat pelata kyseisten rahapeliyhtiöiden sivustoilla
milloin ja missä vain. Suomessa on suhtauduttu eri
tavoin tähän vapauteen: yhtäältä internetin rahapelitoimintaa
on pidetty sähköisenä palveluna, toisaalta häviäjille
on vaadittu oikeutta saada menetetyt rahansa takaisin. Silti
jossittelulla ei päästä mihinkään, sillä Suomea
sitovat EU-tason lainsäädäntö ja ennakkoratkaisut.
Vastaako tarjonta kysyntään? Uskoisin, että kaikki
rahapeliyhtiöt etsivät aina uusia markkinarakoja,
uusia pelimuotoja ja uusia asiakasryhmiä. Bonukset
nähtävästi lisäävät kysyntää ja saavat noviisitkin
innokkaasti pelaamaan. Bonuksilla
pelaaminen voi olla harhaanjohtavaa siksi, että
pelaaja luulee pelaavansa omalla panoksellaan.
Bonuspelaajia näytti olevan Loutrakin kasinokin
täynnä, kun kollegani valittivat, ettei omia voittoja
saanut ulos ennen kotimatkaa.
Tietääkö suomalainen kuluttajapelaaja rahapelaamisen
riskeistä? 45 minuuttia -ohjelman mukaan erityisesti
se 'pienelle präntillä' kirjoitettu teksti olisi pitänyt
opiskella hyvinkin tarkasti. Vastuullinen rahapelitoimija
informoi asiakastaan rahapelaamisen riskeistä ja
vastuullinen pelaaja sisäistää informaation riskeistä.
Hän pelaa rahasta tiedostaen voivansa hävitä.
Bonuspelaaminen näyttää syrjäyttäneen ilmaiset
pelit, joiden avulla saattoi kokeilla taitojaan
vaikkapa pokerinpelaajana. Ehkä ilmainen peli
onkin tylsempi vaihtoehto kuin bonuspeli,
jossa oikeasti voi voittaa jotain, vaikkei itse
panostaisi senttiäkään. Tai sitten ne voitot viedään.
Ehkä kyse on loppujen lopuksi tästä ajasta ja sen
hengestä. Kun palvelut ajetaan alas, verotusta kiristetään,
terapiaa ei suoda kaikille jonottajille, mikä jäljelle
jäävä on edelleen käypää valuttaa? Raha tietenkin.
Asiassa ei ole mitään salaperäistä. Downshiftaamisesta
huolimatta rahalla saa ja rahalla pääsee.
Jokin on silti hullusti, jos elämässä ei olisi
muuta kuin rahapelit. Ja tässä en ajattele
pokeriammattilaisia.
Saa nähdä, minkälaiseksi keskustelu muuttuu
joulukuun seminaariin mennessä. Tavataan
Biomedicumissa, tervetuloa!
45 minuuttia - Salaperäistä uhkapeliä netissä (17.10.2012):
http://www.katsomo.fi/?progId=147490&itemId=56678
Kolikkopelit.comin toimintaan ja markkinointia. Ohjelmassa
haastateltiin muun muassa arpajaishallintopäällikkö Jouni Laihoa
ja pokeriammattilainen Aki Pyysingiä.
Pientä jännitystä käsittelyyn toi se, että Kolikkopelit.comin
päämaja sijoitettiin Costa Ricaan ja edelleen kytköksiä
löytyi Maltalta. Suomikin oli vahvasti mukana, sillä
palvelu oli suomenkielinen ja postia lähetettiin Kolikkopelit.comin
nimissä Suomesta. Silti ketään suomalaista ei saatu
langan päähän kertomaan rahapelitoiminnasta.
Sen sijaan bonuspelaajille annettiin puheenvuoro.
Voittoja ei saatu kotiutettua, pelaajaa epäiltiin rahanpesusta
tai voitto mitätöitiin. Riitaa sai haastaa, mutta vain costaricalaisessa
tuomioistuimessa. Se niistä ystäväbonuksista.
Ohjelmassa todettiin maailmassa olevan jo noin 70
suomenkielistä nettikasinosivustoa. Erilaiset rahapelitoimijat
ovat siis huomanneet, että suomalaiset ovat pelaajakansaa.
Niin kauan kuin RAY:lla ei ollut nettikasinoa,
kansallisille rahapelimarkkinoille saattoi astella vapaasti.
Nyt asiat ovat toisin, sillä kaikki kotimaiset monopoliyhtiöt
ovat internetissä.
Mitä ulkomailla toimivien rahapeliyhtiöiden kanssa tulisi
toimia? Ne eivät saa operoida eivätkä markkinoida
toimintaansa ja tuotteitaan Suomessa. Silti suomalaiset
saavat pelata kyseisten rahapeliyhtiöiden sivustoilla
milloin ja missä vain. Suomessa on suhtauduttu eri
tavoin tähän vapauteen: yhtäältä internetin rahapelitoimintaa
on pidetty sähköisenä palveluna, toisaalta häviäjille
on vaadittu oikeutta saada menetetyt rahansa takaisin. Silti
jossittelulla ei päästä mihinkään, sillä Suomea
sitovat EU-tason lainsäädäntö ja ennakkoratkaisut.
Vastaako tarjonta kysyntään? Uskoisin, että kaikki
rahapeliyhtiöt etsivät aina uusia markkinarakoja,
uusia pelimuotoja ja uusia asiakasryhmiä. Bonukset
nähtävästi lisäävät kysyntää ja saavat noviisitkin
innokkaasti pelaamaan. Bonuksilla
pelaaminen voi olla harhaanjohtavaa siksi, että
pelaaja luulee pelaavansa omalla panoksellaan.
Bonuspelaajia näytti olevan Loutrakin kasinokin
täynnä, kun kollegani valittivat, ettei omia voittoja
saanut ulos ennen kotimatkaa.
Tietääkö suomalainen kuluttajapelaaja rahapelaamisen
riskeistä? 45 minuuttia -ohjelman mukaan erityisesti
se 'pienelle präntillä' kirjoitettu teksti olisi pitänyt
opiskella hyvinkin tarkasti. Vastuullinen rahapelitoimija
informoi asiakastaan rahapelaamisen riskeistä ja
vastuullinen pelaaja sisäistää informaation riskeistä.
Hän pelaa rahasta tiedostaen voivansa hävitä.
Bonuspelaaminen näyttää syrjäyttäneen ilmaiset
pelit, joiden avulla saattoi kokeilla taitojaan
vaikkapa pokerinpelaajana. Ehkä ilmainen peli
onkin tylsempi vaihtoehto kuin bonuspeli,
jossa oikeasti voi voittaa jotain, vaikkei itse
panostaisi senttiäkään. Tai sitten ne voitot viedään.
Ehkä kyse on loppujen lopuksi tästä ajasta ja sen
hengestä. Kun palvelut ajetaan alas, verotusta kiristetään,
terapiaa ei suoda kaikille jonottajille, mikä jäljelle
jäävä on edelleen käypää valuttaa? Raha tietenkin.
Asiassa ei ole mitään salaperäistä. Downshiftaamisesta
huolimatta rahalla saa ja rahalla pääsee.
Jokin on silti hullusti, jos elämässä ei olisi
muuta kuin rahapelit. Ja tässä en ajattele
pokeriammattilaisia.
Saa nähdä, minkälaiseksi keskustelu muuttuu
joulukuun seminaariin mennessä. Tavataan
Biomedicumissa, tervetuloa!
45 minuuttia - Salaperäistä uhkapeliä netissä (17.10.2012):
http://www.katsomo.fi/?progId=147490&itemId=56678
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti