Miten etnisyyden ja maahanmuuttajuuden käsitteet soveltuvat rahapelitutkimukseen?

Terveisiä Nuorisotutkimuspäiviltä Oulusta. En ole pitkään aikaan kirjoittanut
mitään, sillä taisin menettää hetkeksi runosuoneni. Onneksi tulin tänne Ouluun
ja pitämäni esityksen perusteella saamani kommentit saivat minut taas
kirjoittamaan. Olen tässä jo vähän aikaa miettinyt maahanmuuttajuuden,
maahanmuuttajataustaisuuden ja ulkomaalaistaustaisuuden käsitteitä. Täällä
Nuorisotutkimuspäivillä pidin esityksen yhdessä kollegani Kirsimarja Raitasalon
kanssa maahanmuuttajataustaisten nuorten päihteiden käytöstä ja raha-automaatti-
pelien pelaamisesta. En tiennytkään, että kulttuuri on kirosana.

Rahapelitutkimuksen puolella etnisyys, etniset ja kulttuuriset vähemmistöt sekä
siirtolaisuus ja alkuperäiskansa eivät ole vieraita käsitteitä. Nitä käytetään silloin,
kun tutkitaan tietyn maan vähemmistö- ja alkuperäiskansojen rahapelaamista.
Sain kuulla, että etnistän nuoria kirjoittamalla ja puhumalla maahanmuuttaja-
taustaisista nuorista. Mietin pitkään ja hartaasti, millä käsitteellä viittaisin
ESPAD-kyselyyn vastanneisiin nuoriin, jotka olivat joko itse syntyneet tai
joiden vanhemmat olivat syntyneet ulkomailla. Päädyin kutsumaan nuoria
maahanmuuttajataustaisiksi. Käsite kuitenkin muutettiin Sosiaalilääketieteellisessä
aikakauslehdessä ja näin ollen ESPAD-nuorista tuli ulkomaalaistaustaisia.

Etnistämisestä tulee mieleen rodullistaminen. Tarkoitukseni ei todellakaan ollut
toiseuttaa nuoria, vaan tuottaa tietoa kaikista ESPAD-kyselyyn vastanneista
15-16-vuotiaista nuorista. Minun olisi pitänyt enemmän tutkia alueellisuutta
ja yhteiskuntaluokkia. Ok, mutta en ole varma vastaako ESPAD-aineisto kysymyksiin
asuinalueen, sosioekonomisten erojen ja yhteiskuntaluokan kysymyksiin.
Kaveripiirin päihteiden käytöstä on kysymyksiä, mutta ei siitä, keitä
kaverit ovat.

Tuntuu, että on kovin vaikeaa tehdä tutkimusta maahan muuttaneiden tai
Suomessa syntyneiden maahanmuuttajataustaisten yksilöiden rahapelaamisesta.
Eilen opin, että maahanmuuttajien sijaan pitäisi puhua vähemmistöistä, ja
jokaisesta henkilöstä pitäisi sanoa "etnisesti suomalainen" tai "etnisesti
kreikkalainen". Tuntuu, että olen eksynyt käsiteviidakkoon sen sijaan, että
voisin oikeasti tutkia erilaisia rahapelaamisen tapoja ja/tai pelaamattomuuden
syitä.

Shadia Rask kirjoitti Sosiaalilääketieteellisen aikakauslehdessä (2017) toisen polven
maahanmuuttajista ja oikeastaan siitä, milloin henkilöä lakataan pitämästä
maahanmuuttajana. Ehkä olisi ollut parempi kutsua kaikkia ESPAD-nuoria
monikulttuurisiksi nuoriksi ja vertailla nuoria esimerkiksi äidinkielen perusteella.
En silti ole varma, onko sekään paras vaihtoehto. Nuori saattaa joutua hankalaan
tilanteeseen: onko äidinkieli sama kuin kotona puhuttu kieli vai onko se jokin
muu? Entä mihin kategoriaan sijoittuvat ne nuoret, joilla vain toinen vanhemmista
on maahanmuuttajataustainen? Parasta olisi kysyä nuorilta itseltään.

Toivon kuitenkin, että vastaisuudessakin saan mahdollisuuksia tutkia muitakin
Suomessa asuvia yhteisöjä kuin etnisesti suomalaisia. Ehkä olisi aika, että
joku huomioisi myös etniset vähemmistöt maahanmuuttaneiden yhteisöjen
ohella.Rahapelaaminen koskettaa kuitenkin kaikkia Suomessa asuvia. Se on
varmasti tullut selväksi viime viikolla alkaneesta lehtikirjoittelusta koskien
ongelmallista rahapelaamista ja rahapelikulutusta. Rahapelejä on tarjolla
kaikkialla ja kaikille - etnisyyteen ja maahanmuuttajuuteen katsomatta.