Myönteistä rahapelaamista yksilön vastuulla

Eilen tuli postiluukusta Raymondin uusin numero. Kansi on näyttävä ja lupaava:
lehdessä kerrotaan Las Vegasin kodittomista, joista jotkut asuvat Ceasars Palacen
alla olevassa tunnelissa. Kasinon alla on myös kodittomien taidegalleria, josta
voi kuulla kasinon äänet. Sepä onkin mukavaa tunnelin asukkaiden kannalta: raha
virtaa, muttei koskaan tunneliin saakka. Siksi Las Vegasin kaduilla törmää helposti
kaupustelijoihin, kerjäläisiin ja poseeraajiin. Eikö jokainen olekin oman
onnensa seppä - kadulla, tunnelissa ja kasinolla?

Lehti on siirtynyt verkkoon. Verkkoon tulee enemmän tekstiä, kuvia ja
videoita, joten siinä pitäisi olla kaikille jotakin. Luen Raymondia työni
puolesta, mutta pidän siitä myös reportaasien valokuvien takia. Silmiini
osui Anssi Airaksen lyhyt selostus Helsingin Kalastajatorpalla pidetystä
kansainvälisestä rahapelikonferenssista, jonka järjesti hollantilainen
EASG (European Association for the Study of Gambling). Selostus alkaa
tyypilliseen suomalaiseen tapaan:"Rahapelitutkimuksessa on nouseva
trendi: peliongelmien ympärillä pyörimisestä on siirrytty käsittelemään
pelaamista normaalina ja myönteisenä ilmiönä." Tähän tarvittiin tietenkin
joukko ulkomailta Suomeen kutsuttuja huippuja ("big shots" EASGin
mukaan), jotka osasivat puhua asiaa.

Tänäkin syksynä moni suomalainen väitöskirjantekijä ja  post doc-tutkija
on hakenut apurahaa tehdäkseen rahapelitutkimusta oppiaineeseen katsomatta.
Monelle potentiaaliselle apurahatutkijalle Pelitoiminnan tutkimussäätiön
(tuttavallisesti Pelisäätiön) apurahojen jakamisen loppuminen oli varmasti kova isku. Alkoholitutkimussäätiö jatkaa edelleen rahapelitutkimuksen tukemista, mutta
rajaten apurahat rahapeliongelmia koskevia tutkimuksia varten. Mistä löytyisi
tutkijoita pohtimaan rahapelaamista myönteisenä, normaalina ja tavallisena
ilmiönä? Heitä löytyisi varmasti, mutta olisiko heille rahoitusta?

Airas käsitteli selostuksessaan myös "positiivista pelaamista" ja vastuuta.
GamResin johtajan Richard Woodin ja Camelotin yhteiskuntavastuupäällikön
Laura da Silvan esityksessä rahapelaamiseen liittyi paljon myönteisiä asioita.
Niin kutsutut positiiviset rahapelaajat osaavat nauttia elämästä harrastaen ja
toimien - kaikki aika ei siis kulu vain rahapelien pelaamiseen. Tutkimukseen
osallistuineilta kysyttiin, kenen vastuulla on se, etteivät pelaajat pelaa
yli varojensa. Enemmistö vastaajista oli sitä mieltä, että vastuu on täysin
yksilöiden, kun taas hieman yli puolet katsoi, että vastuu on osittain
rahapeliyhtiöillä. Noin puolet pitivät yhteiskuntaa osittain vastuussa olevana
osapuolena.

Mitä ihmeteltävää tuloksissa on? Jos joku pelaa huvikseen ja
ajankulukseen, eikä siitä koidu mitään harmia kenellekään, miksi kukaan
muu olisi vastuussa hänen pelaamisestaan tai rahankäytöstään? Jos samaa
kysyttäisiin "negatiivisilta pelaajilta", prosenttiluvut olisivat toisenlaisia, ja
taas pyörittäisiin ongelmien ympärillä. Eikö olisi helpompaa
määritellä myönteisen ja kielteisen rahapelaamisen rajat niin yksilöiden
kuin rahapeliyhtiöidenkin kannalta? Kaikkia tutkimustuloksia ei
voi yleistää.

Viime vuosina Suomessa on satsattu paljon rahapeliongelmien tutkimiseen.
Toisaalta rahapelaamista on myös tarkasteltu sosiaalisena ja kulttuurisena
ilmiönä: tästä hyvänä esimerkkinä tutkimus suomalaisten rahapelaamisesta
pilapiirroksissa (Raento & Meuronen 2011). Hyvä tutkimus täyttää
tieteelliset kriteerit ja noudattaa tutkimuseettisiä käytäntöjä. Aina voi
kiistellä siitä, mitä saa ja tulisi tutkia. Aina löytyy myös niitä, jotka
eivät tarvitse tutkijoita selittämään jo tietämiään asioita. Suomessa on
vahva kriittisen tutkimuksen perinne. Vaikka tulokset olisivat myönteisiä,
eikö aina voi yrittää enemmän ja tehdä vastuullisemmin?

Tutkijat hyötyisivät uusista tilastollisista aineistoista, joiden avulla
saisi paremman kuvan muun muassa suomalaisten rahapelaajien profiileista
ja rahapelikulutuksen määrästä. Jotta asioille voidaan tehdä jotain,
ne täytyy ensin tunnistaa ja kartoittaa. Jos suurin osa suomalaisista
pelaa rahapelejä tavallisesti ja normaalisti, eikö se ole jo myönteinen
asia? Rahapelaamiseen liittyviä haittoja ja ongelmia on tutkittu
siksi, että osattaisiin paremmin arvioida riskejä ja ennalta
ehkäistä rahapelaamisen muuttumista pakonomaiseksi. Kun arviointi
on tehty ja ennalta ehkäisyn mallit muodostettu, kaikki on
taatusti myönteisempää, eikö vain?

Olen valmis tutkimaan positiviisista rahapelitoimintaa, joka on kestävää
ja vastuullista. Sellaista, joka ei siirrä kaikkea vastuuta yksilöille,
vaan jonka takana on yhtiöitä, joilla on selkeä liiketoiminnallinen visio
ja realistinen näkemys erilaisten yksilöiden rahapelaamisesta. Myös
yhteiskunnallisten toimijoiden tulisi kantaa vastuunsa rahapelitoiminnan
hyödyistä ja haitoista. Vaikka yksilö ottaisi vastuun ongelmistaan,
hän ei välttämättä pääse niistä eroon ilman apua. Myönteisille ilmiöillekin
tarvitaan tekijöitä!

Lue täältä myös Hannan tarina:
http://www.raymond.fi/#!

Raento & Meuronen (2011): Virtues of visualisation: gambling
in Finnish editorial cartoons.
http://www.tandfonline.com/doi/abs/10.1080/14459795.2011.553837#.VDkpO773odI

Positiivista pelaamista:
http://www.easg.org/media/file/helsinki2014/presentations/05_thursday_parallel/02/richard_wood.pdf

The Rise and the Fall of a Border Casino Project

Perhaps you have already heard the news: there will be no casino at the
Finnish-Russian border. The news spread out soon after the EASG
conference was held in Helsinki. What could be the reason to this change of plans?
RAY's managing director Velipekka Nummikoski refers to "delays and related
uncertainty". The second Finnish casino was to be located in a shopping centre
along with a five star hotel, a spa and a luxury outlet. The shopping centre
was a joint business project with Russians and Italians.

The biggest loser seems to be the municipality of Virolahti, which wanted
its share of the Russian tourism. Virolahti wanted to become a new business
centre and boost employment in the area. It was estimated that the Vaalimaa
casino would create about 100 new jobs and the whole shopping centre from
400 to 600 jobs. The municipality had many plans for the community:
the re-opening of the school, a new day care centre and new housing projects.
Virolahti was also happy to welcome new residents from Russia. What happened?

Taneli Dobrowolski writes about Russian tourism in Finland in his blog. Despite
the economic recession in Russia, tourism (and shopping tourism) increased in 2011.
Lately, Russian tourists have discovered new (more) attractive destinations such
as Estonia, Turkey, Egypt, Thailand, Greece and Spain. What is wrong with Finland?
The checkpoints are old-fashioned and the Finnish tourist industry hasn't been able
to keep up with Russians' changing expectations and high standards.

Many Finnish municipalities depend on Russian tourism. Many services (see
accomodation, leisure and shopping) have been developed to suit Russian
tastes and many people working in the tourist industry speak Russian. More
could be done and that is why Russian language is taught in some schools
(e.g. Lappeenranta) near the border. But tourism doesn't explain everything.

The Crimean crisis and the EU sanctions against Russia have put Finland
in a difficult position. As neighboring countries Finland and Russia are in
good terms, but Finland is also member of the EU. Russian sanctions
against Finnish products have already had economic repercussions, because
companies depend on the Russian market. The Finnish airline and other companies
need access to the Russian airspace in order to reach Asia and Oceania.

Will RAY find another location for the second casino? Time will tell. If RAY
decides to look for a new location, it must be in the Eastern Finland. Hopefully
the next casino project will be planned more carefully: chasing a dream is good
for individuals, but not for a business. Perhaps it is time to look for other potential
markets and create innovative and responsible forms of gambling. Finland
is a small country (population 5.5 million) and there are only a few cities that
can be defined as tourist destinations. In addition, PAF operates on the
cruise ships travelling to Tallinn, St Petersburg, Stockholm and Mariehamn
(Åland Islands)...


RAY withdraws from the Vaalimaa casino project:
http://www2.ray.fi/en/taxonomy/term/1/ajankohtaista/ray-withdraws-from-the-vaalimaa-casino-project

Valimaa Luxury Outlet and Casino:
http://vaalimaaoutlet.com/brochure_vaalimaa_lr.pdf

EU sanctions against Russia:
http://europa.eu/newsroom/highlights/special-coverage/eu_sanctions/index_en.htm

Arpajaiset taivaassa ja neljä pulloa viinaa kolmen hinnalla

Lensin lomalle Thomas Cook Airlinesilla. Ennen matkaa kotiin toimitettiin
luettelo kaikenlaisista tuotteista, joita voisi tilata etukäteen, ja jotka saisi itselleen
lennon aikana. Luettelo oli tyypillinen lento- tai laivayhtiölle, joten en kiinnittänyt
siihen sen enempää huomiota. Menolennon aikana myytiin arpoja, joista joka viides
voitti. Muistaakseni pääpalkintona oli auto, mutta merkkiä en muista ollenkaan.
En ostanut arpoja, koska se tuntui jotenkin oudolta keskellä taivasta. Paluulennolla
niitä ei enää myyty: silloin hieman kadutti, sillä olisin halunnut ottaa selvää, kuka
järjestää arpajaiset ja kenen (tai minkä maan viranomaisen) luvalla.

Selailin paluulennollakin mainitsemaani luetteloa ajanvietteeksi ja silloin
huomasin, että tiettyjä alkoholijuomia sai ostaa neljä pulloa kolmen hinnalla!
Olen aina ajatellut alkoholimainonnan liittyvän mielikuviin vaikkapa nautinnosta,
arvokkuudesta, nuoruudesta tai hauskanpidosta. En ollut koskaan ajatellut,
että sama myyntikikka saattaisi sopia niin alkoholiin, meikkeihin kuin
parfyymeihinkin. Neljä kolmen hinnalla voi merkitä "osta tästä hyvät
tuliaiset" tai "nyt kunnon lomajuomat halvemmalla kuin turistikohteessa"
tai jopa "osta nyt, sillä kukaan ei tutki viinantuontiasi niin kuin risteilyn
jälkeen".

Sitten pieni välihuomautus Kreikasta. En voi sille mitään, mutta lomallakin
olen valppaana rahapelitoiminnan suhteen. Kävin tutustumassa Lefkadan
arkeologiseen museoon, jonka toimintaa sponsoroi muun muassa OPAP,
Kreikan veikkauspeliyhtiö. OPAPin tunnuslause kreikaksi on "Kala gia
olous", joka tarkoittaa sanasta sanaan suomeksi "Hyvää kaikille". Englanniksi
tunnuslause onkin "The Good Company"! OPAP tukee sivustonsa mukaan
sairaalatoimintaa, lasten ja nuorten urheiluharrastuksia ja se myös auttaa nuoria
työllistymään. Viimeksi mainittu projekti vaikuttaa hieman samanlaiselta
kuin RAY:n "Paikka auki"-avustusohjelma.

Näin Lefkadassa kaksi veikkaustoimistoa, joista toinen ilmoitti
omistajan nimen ja yritysnumeron. Toinen ei ilmoittanut mitään, mutta
sillä olikin asiakkaita!Veronkiertoa on vaikeutettu Kreikassa. Istuessani
lounaalla tavernassa yhtäkkiä paikalle saapui verotarkastaja. Kuitin sai
vähäisimmästäkin ostoksessa, jopa vuokratessa päiväksi itselleen lepotuolin
rannalta! Silti kuulin kautta rantain, että hinnat eivät ole samoja turisteille ja
kreikkalaisille, eivätkä kaikki veikkaustoimistotkaan maksa veroja
samalla tavalla. Hyvällä rahapeliyhtiöllä on siis huonoja asiamiehiä?

Vastuu yhteiskuntaelämästä on selvästi päivän sana. Olisi tietenkin
hienoa, jos muutkin kuin rahapeli- tai alkoholiyhtiöt olisivat
vastuullisia niin arpajaisten, alkoholimyynnin kuin veronmaksun
kohdalla. En tiedä, kuinka moni osti arpoja mainitsemallani lennolla,
mutta yksittäin niitä ei ainakaan myyty. Viinaa ei suomalaiselle tarvitse
tuputtaa, sillä saahan sitä aina lisää lomakohteesta, jos lennolta ostetut
neljä pulloa kolmen hinnalla eivät riitä. Paluulennolle saateltiinkin joku
poloinen, joka oli "vatsataudissa" aurinkolasit päällä klo 22.15.
Mainonnassa on se outo puoli, että oli se törkeän suorasukaista,
mielikuvituksellista tai piilevää, ihmisellä on aina (välillä) heikot
hetkensä. Ainahan arpajaisissa voi voittaa (taivaassakin!) ja
viina saattaa loppua (pahasti) kesken. Suomalainen ei kuittia
tarvitse, sillä luottamus merkitsee usein enemmän kuin
vastuullisuus.

Tätä kirjoittaessa ajattelen työtoveriani Markku Soikkelia,
joka menehtyi yllättäen vain vähän aikaa sitten. Markku, jos
kuka, olisi osannut vastata kysymyksiin(i) vastuullisuudesta ja
valistuksesta, päihteistä ja rahapeleistä. Kaipaan hauskoja juttujasi
ja asiantuntevia puheitasi asiasta kuin asiasta! Markun poismeno
on suuri menetys THL:n asiantuntija- ja tutkijayhteisölle.

Soikkeli ym. (2011): Se toimii sittenkin - kuinka päihdevalistuksesta
saa selvää:
http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/a2456786-95d8-446f-a767-8171af97956f

OPAP, The Good Company:
http://www.opap.gr/en/web/corporate.opap.gr/49

When in Rome... On Sponsorships and Marketing

Imagine that you own an ice hockey team in Finland: when your team
plays in Finland, they wear jerseys with logos of their national sponsors,
but when they play abroad, they may wear different jerseys. According
to Tero Hakola, a sports journalist at Helsingin Sanomat, Jokerit
(a Finnish ice hockey team) has a new sponsor, Betsson. It is not
possible for Jokerit to wear Betsson's logo while playing in Finland,
but it is possible in the Kontinental Hockey League (KHL) in Russia.
Other Finnish ice hockey teams will play in the Champions
Hockey League (CHL): they are also sponsored by Betsson, but
they cannot make their sponsor known in Finland. For the record,
the new sponsor of the Jokerit team is NordicBet and Jari Kurri,
a former ice hockey player, is their Finnish ambassador.

Never mind the company names, because Hakola's article has a point:
the Finnish Lotteries Act bans foreign gambling companies from
marketing their games in Finland. If Jokerit wear Betsson (or
NordicBet) jerseys when they play in Russia, they promote
betting to foreign audiences, as Hakola claims. He thinks that the world
is changing and people's needs change - so who needs a national
gambling monopoly system anyway?

When I googled for sponsors in the Finnish ice hockey field, I discovered
that Helsingin Sanomat used to be one of the sponsors of the Jokerit team.
That was back in 2012 when Finnish ice hockey was known for
violence, alcohol advertisements and foul language. Is Finnish ice hockey's
reputation at stake (again) if a foreign gambling company offers a sponsorship
to Jokerit?

I don't know much about ice hockey, but I know that it is a very
important form of sport in Finland. I don't think that fans of Jokerit
go to ice hockey matches just to see beer and gaming advertisements.
Some families go to see matches together: if alcohol and gambling
are forbidden to children and young people under 18 years, shouldn't
their promotion be banned from the rinks?

Anyway, it is time for social marketing. Perhaps one day we
will see gambling help lines, responsible drinking associations
and clinics who help smokers market their services in major
sports events. It seems too easy to point the finger at the
gambling monopoly system. It is always possible to do what
Romans do, when in Rome, but the marketing ban concerns
the Finnish legal gambling monopoly companies as well.

NordicBet is not the first foreign gambling company
interested in the Finnish gambling market. Some foreign
gambling companies have already side-stepped the Finnish Lotteries
Act: they can promote their sponsorship in music videos or
print their logo on plastic bags or sell their T-shirts to Finnish
tourists. Marketing is everywhere!  Those who want to bet on
sports events will do it, no matter if they are freezing in Finland
or firing up in Australia.


NordicBet and Jokerit:
http://betssonflash.com/2014/06/05/nordicbet-announces-a-landmark-sponsorship-with-jokerit/

Operating and marketing gaming activities in Finland (since October 2010):
http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2010/09/arpajaislaki.html?lang=en

Blues vs. Jokerit in 2014 (look at the ads in the rink):
https://www.youtube.com/watch?v=adouMJNN3jA

Champions Hockey League:
http://www.championshockeyleague.net/video/the-champions-hockey-league-draw/13/

Centrebet ad with Lauryn Eagle:
https://www.youtube.com/watch?v=GLfXSluUxuc

Voi, pojat! Kommentteja nuorten työllistymisestä ja nuorisotakuusta

Vihdoin kesälomani on alkanut! Olen ollut niin kiinni työkuvioissa, etten
ole ehtinyt innoltani kommentoimaan ajankohtaisia (tai vähemmän
akuutteja) asioita. Viime viikkoina olen keskittynyt yleishyödyllisyyden
dilemmaan. Aihe on erityisen mielenkiintoinen, sillä yleishyödyllisen
toiminnan merkitys on suuri suomalaisessa yhteiskunnassa, mutta samalla
yleishyödyllisillä tarkoitusperillä ei voida perustella vaikkapa
yksinoikeusjärjestelmää.

Kun tutkin asiaa rahapeliyhtiöiden näkökulmasta, törmäsin RAY:n
hankkeeseen nimeltä "Paikka auki". Hanke pyrkii työllistämään
nuoria (alle 29-vuotiaita) sosiaali- ja terveysalan järjestöihin ja
antamaan nuorille valmiudet työelämään. Mukana hankkeessa ovat
muun muassa Helsingin Diakonissalaitos, Vanhus- ja lähimmäispalvelun
liitto ry, Kuntoutussäätiö, Sosped ja Suomen Settlementtiliitto ry.
Tällaisiä hankkeita soisi olevan enemmän, sillä näin vastataan
yhteiskunnan ajankohtaisiin ongelmiin.

Sitten päädyin nuorisotakuun sivustolle. Halusin tietää tarkemmin,
kuinka nuorisotakuu toimii ja mikä on sen suhde yllä mainittuun
hankkeeseen. Katsokaa video, ennen kuin luette eteenpäin. Rahapelitkin
ovat päässeet videoon mukaan!

Jos olisin vielä nuori, varmaan nauraisin videon "setä selittää
faktat"-tyylille. Jäin ihmettelemään sitä, että pojat ja nuoret miehet
vaikuttivat edustavan syrjäytyneitä nuoria. Onneksi mukana
on myös hymyileviä tyttöjä ja nuoria naisia, jotka antoivat
jotain toivoa nuorten tulevaisuudesta. Videossa on jotain kovin
vanhahtavaa: nuori nainen myy mansikoita, maahanmuuttajapoika
rahapelejä ja suomipoika on tietenkin raksalla töissä. Nuorten
esittelykierros päättyy menestyvältä näyttävään
yrittäjämieheen. Mihin tytöt jäivät?!

Paikka auki-hankkeen nuoret ovat toista maata. Nuoria vaikuttaa
yhdistävän erilaisuus ja myönteisyys. Työtä, kiitos! -motto on
parempi kuin aloitus "joka vuosi x määrä nuoria (miehiä) jää
koulutusta ja työtä vaille peruskoulun jälkeen.." tai jotain yhtä
masentavaa. Nuorten työttömien barometri -video on kuitenkin
lievä pettymys: nuorille ei anneta puheenvuoroa, vaan heitä
näytetään vain kuvina. Olisi ollut uskottavampaa, jos jokainen
johtoryhmän nuori olisi saanut sanoa pari valittua sanaa
vuorollaan. Esitellyt faktat edustavat kuitenkin nuorten
näkökulmaa, eivätkäviranomaisten. Videossa ääneen pääsee
onneksi myös joku ei setä-luokkaan kuuluva (tai siltä ainakin
kuulostaa).

Takaisin yleishyödyllisyyteen. Kannatan sitä, että rahapelituottoja
käytetään esimerkiksi nuorten kannustamiseen ja tukemiseen
erityisesti silloin, kun yhteiskunta ei osaa pitää heistä kiinni, ja
kun on kyse tavoitteista, suurista ajatuksista, kutsumuksesta ja
vanhojen luutuneiden tapojen muuttamisesta. Toivon silti,
että nuorisotakuu todella toimisi ja mahdollisimman moni
nuori löytäisi paikkansa. Yhteiskunta on vastuussa jäsenistään,
eikä tätä vastuuta voi siirtää rahapeliyhtiöille tai luovuttaa
jäsenten haltuun.

Paikka auki-ohjelmasta:
www.paikkaauki.fi

Nuorten työttömien barometri (video):
https://www.youtube.com/watch?v=0DS3HE_rnfc&feature=youtu.be

Nuorisotakuusta:
http://www.nuorisotakuu.fi/nuorisotakuu

Miksi nuorisotakuuta tarvitaan? (video)
http://www.nuorisotakuu.fi/nuorisotakuu/info

Tervetuloa "Kohti kestävää toimintaa ja politiikkaa? - seminaariin 9.12.2014 Allergiatalolle Helsinkiin

Joulukuussa järjestetään jo kolmatta kertaa kaikille avoin seminaari, jonka
teemana on tällä kertaa kestävä toiminta ja politiikka rahapeli-, alkoholi- ja
tupakkakysymyksissä. Seminaarissa käsitellään kestävyyden aihetta niin
hyvinvointiyhteiskunnan, vastuullisen toiminnan kuin haittoja ennalta ehkäisevän
politiikan näkökulmasta. Seminaari on maksuton ja avoin kaikille kiinnostuneilla.
Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan!

Aika: 9.12.2014, klo 9-15
Paikka: Allergiatalo, Paciuksenkatu 19, Helsinki

Alustava ohjelma:

klo 9.00 Avaussanat

klo 9.10 Tutkimusprofessori Pasi Moisio (THL): Hyvinvointivaltion taloudellinen ja
sosiaalinen kestävyys muuttuneessa maailmassa

I Kestävä rahapelitoiminta ja -politiikka
Puheenjohtaja: Neuvotteleva virkamies Kari Haavisto (STM)

klo 9.30 Erikoistutkija Johanna Järvinen-Tassopoulos (THl): Kestävää
rahapelitoimintaa ja vastuullista rahapelipolitiikkaa - Mitä yhteistä niillä on?

Kommenttipuheenvuorot:
Kehitysjohtaja Pertti Koskenniemi (Fintoto Oy)
Tieto- ja vastuullisuusjohtaja Jarmo Kumpulainen (RAY)
Yhteysjohtaja Hannu Kareinen (Veikkaus Oy)

klo 10.15 Erikoissuunnittelija Antti Murto (THL): Vastapuheenvuoro

Kahvitauko klo 10.30

II Miten tutkimustieto voi vaikuttaa poliittisiin päätöksiin?
Puheenjohtaja: Osastojohtaja Pekka Hakkarainen (THL)

klo 11.00 Tutkija Katariina Warpenius (THL): Asiantuntijoiden tulevaisuusarviot
rahapelikysymyksestä - Delfoi-tutkimus päihde- ja rahapelihaittojen ehkäisystä

klo 11.15 Erityisasiantuntija Marjatta Montonen (THL): Tapaus EU ja
alkoholipolitiikka

klo 11.30 Erikoistutkija Jani Selin (THL): Mitä tietoa politiikantutkimus tuottaa
ja miten sitä voi hyödyntää?

Lounas klo 11.45 (omakustanteinen)

III Vastuullisuus, riskit ja haitat
Puheenjohtaja: Erikoistutkija Pia Mäkelä (THL)

klo 12.30 Kehittämispäällikkö Mari Pajula (Peluuri)
klo 12.45 Johtava asiantuntija Esa Österberg (THL)
klo 13.00 Ylilääkäri Antero Heloma (THL)

IV Kenen ehdoilla politiikkaa tehdään?
Puheenjohtaja: Kehittämispäällikkö Saini Mustalampi

Panelistit: hallitusneuvos Katriina Laitinen (SM), arpajaishallintopäällikkö
Jouni Laiho (POHA), johtaja Kari Paaso (STM), neuvotteleva virkamies
Meri Paavola (STM)

Ilmoittautuminen 28.11.2014 mennessä:
https://tapahtumakalenteri.thl.fi/web/thl/tapahtumat/-/tapahtumalistaus/view/1226164

Lisätietoja:
Eija Pietilä, tutkimusassistentti
eija.pietila@thl.fi
puh. 029 524 6581

Maria Bergroth, suunnittelija
maria.bergroth@thl.fi
puh. 029 524 7342

Yksin monopolia vastaan? Ikääntynyt hyväntekijä joutuu oikeuteen

Aikaa on kulunut siitä, kun viimeksi kommentoin rahapelitoimintaa, -politiikkaa tai
-tutkimusta. Löysin juuri mielenkiintoisen uutisen Ranskasta, missä yksinoikeus
vaikuttaa olevan edelleen hyvin tärkeä ja arvokas asia rahapelimarkkinoiden
osittaisesta avaamisesta huolimatta. Uutinen koskee 76-vuotiasta mummoa, joka
on toiminnallaan uhmannut ranskalaista veikkauspelien monopolia. Mummoa
uhkaa vankeusrangaistus ja kymmenien tuhansien eurojen sakot.

Videolla ikääntynyt nainen kertoo halunneensa auttaa köyhiä ja vanhuksia.
Hän perusti hyväntekeväisyysjärjestönsä vuonna 2006. Hän on järjestänyt
yli 160 lottoarvontaa viimeisen kolmen vuoden ajan ja antanut
keräämänsä rahat erilaisille hyväntekeväisyysjärjestöille. Nyt viranomaiset
ovat puuttuneet peliin ja mummolle on tehnyt selväksi, että hänen toimintansa
uhmaa yksinoikeusjärjestelmää ja kiinnostaa verottajaa.
Talouspäällikkö Didier Doille huomauttaa, että kuuden lottoarvonnan
järjestämistä voidaan katsoa sormien lävitse, mutta sen ylittävä
lukumäärä merkitsee toimintaa, jota voidaan verottaa. Ikääntynyt
hyväntekijä ei ymmärrä, miksi häntä syytetään, kun lottoarvontojen
järjestäminen on ollut yleisesti tiedossa kiitos median. Omien sanojensa
mukaan hän ei ole hyötynyt henkilökohtaisesti voitoista yhtään ja
kaikki tuotot on jaettu suoraan hyväntekeväisyyskohteisiin.

Ranskalaisesta ikääntyneestä naisesta ei välttämättä tulee uutta Läärä-
tapausta, mutta tapaukselle soisi enemmän käsittelyä mediassa. Miksi
hyväntekeväisyys on sallittua ja yleisesti hyväksyttyä, mutta rahapelien
kohdalla hyväntekeväisyys on valtion ja yhtiöiden asia? Olisiko
Pas-de-Calais'n mummo säästynyt itkulta, jos hän olisi osannut hakea
rahankeräyslupaa? Ranskassa La Francaise des Jeux'llä
on yksinoikeus lottoarvontojen järjestämiseen, mutta on myös
olemassa joitain poikkeuksia. Ranskan valtiovarainministeriön sivustolla
tiedotetaan, että lottoarvontoja saa järjestää hyväntekeväisyyden nimissä
sekä taiteen ja urheilun hyväksi, mutta lupa niiden järjestämiseen on
hankittava alueen prefektiltä. Mummoa poikkeukset eivät kuitenkaan
hyödytä, sillä arvontoja on mainostettu kirjallisesti, niihin on
saanut osallistua kuka tahansa ja arvonnoissa on liikkunut
kohtuullisen isoja summia rahaa.

Hyväntekeväisyys on kummallinen asia. Läheiseen roskalaattikkosuojaan
on rakennettu oma kierrätyshylly, jonne saa laittaa vanhoja hyväkuntoisia
ja puhtaita vaatteita, kenkiä, kirjoja, lehtiä ja videoita (kyllä, niitäkin
vielä löytyy!). Eikö kierrätyksen taka-ajatus ole myös hyväntekeväisyys?
Näin ainakin itse ajattelen, kun olen laittanut hyllylle vanhoja
lastenvaatteita. Alueella asuu paljon lapsiperheitä. Mitä jos alueen
asukkaat pistäisivät pystyyn arvonnan, jossa palkintoina olisi
uusia lastenvaatteita ja erilaisia lahjakortteja? Hyötyisivätkö
vähävaraisemmat arvonnasta vai vetäisikö se myös vakavaraisempia
koettamaan onneaan?

Usein kuulen, ettei lottoamisesta kannata kysyä, kun se ei aiheuta
riippuvuutta. Kyllä kannattaa, jos katsoo ranskalaisen mummon
tapausta. Kyse ei ole aina vain yksilöiden riippuvuudesta, vaan myös
poliittisista jännitteistä ja yhteiskunnan tilasta. Saa nähdä,
tehdäänkö mummosta varoittava esimerkki vai haetaanko
hyväntekeväisyydelle eurooppalaista oikeutta. Kukaan ei ole
vielä kertonut, kuinka paljon voittajia (pois lukien hyväntekeväisyyden
kohteet) mummon sunnuntailotot ovat tuottaneet, miksi mummoa
ei kielletty harjoittamasta hyväntekeväisyysjärjestönsä "Ensemble
pour l'espoir" nimissä lottoarvontoja, ja kuinka paljon sunnuntailottojen
järjestäminen on maksanut.

Mummo ja kielletyt lottoarvonnat (ranskaksi):
http://www.francetvinfo.fr/societe/justice/video-une-mamie-du-pas-de-calais-poursuivie-pour-organisation-de-loterie-prohibee_616939.html

Le Parisienin artikkeli Yvette-mummosta (ranskaksi):
http://www.leparisien.fr/nord-pas-de-calais/pas-de-calais-le-calvaire-de-mamie-yvette-07-06-2014-3903501.php

Crashdebugin artikkeli Lotto-mummosta (ranskaksi):
http://www.crashdebug.fr/index.php/actualites-france/8865-france-quand-l-etat-s-en-prend-a-une-petite-vieille-retraitee-qui-aide-les-enfants-handicapes

Mitä tiedät rahapelitutkimuksesta? EVVK vs. KVD

Kun tein väitöskirjaa, esitarkastajani opetti minulle, kuinka tärkeää
on ottaa huomioon ne tutkimukset, jotka on tehty ennen omaa opinnäytetyötäni.
Sitä ennen opiskellessani Pariisissa oivalsin hyvin nopeasti, ketä
professoria tai sosiologia tulee siteerata. Ohjattuani erästä gradua
pääohjaaja kysyi minulta, haittaako minua yhtään, kun opiskelija
ei siteeraa minua.

Sekavaa tekstiä? Ei missään tapauksessa, sillä sekavuutta
tutkimuskentällä aiheuttavat epäselvät tutkimuseettiset pelisäännöt.
Siteeraus on kova juttu kokoomateoksissa: jokaisen tulee
viitata toisen kirjoittajan artikkeliin. Projekteissa yhdessä
kirjoittaminen on tosi tärkeää: aina joku saa nimikirjaimensa
joka artikkeliin ja aika vähällä vaivalla.

Kannatatteko akateemista vai sektoritutkimusta? Tässä kohtaa
mielipiteet eriävät, koska sekä akateemisesta että sektoritutkimuksesta
voidaan olla montaa eri mieltä. Akateeminen tutkimus on yhtä kuin
kirjahyllyssä oleva teos, jota kukaan ei lue. Prosenttien ulkoa
muistaminen saattaa taas hämätä muita kuin sektoritutkijoita.
Lopuksi kiistellään siitä, kumman tahon tutkimus on vaikuttavampaa.

Sitten tutkijan intohimosta tutkimuksentekoa kohtaan. Onko intohimo
edes relevanttia nykymaailmassa, jossa työpaikat katoavat alas
ajettujen työtehtävien myötä, ja ihmiset eivät osaa edes löytää
itselleen uutta työtä? Intohimoa tärkeämpää on oikeanlaatuinen
verkostoituminen ja oman pätevyytensä korostaminen. Aiheesta ei
niin väliä.

Mielenkiinnosta on selvästi pulaa. Intohimoa omaa työtä kohtaan
ei voi väkisin kehittää, mutta ainakin pitäisi olla kiinnostunut
omasta alastaan seuraamalla sen kehitystä. Ensi kerralla, kun kuulen
jonkun sanovan minulle suoraan tai epäsuorasti EVVK, aion vastata
KVG ("katsotko vaikka Googlesta"). Jos sekään ei auta, KVD!*

Tutkimus ei katoa siitä, että sitä ei tunneta tai tunnisteta. Se ei
myöskään lopu siihen, että jonkun kiljukaulan mielestä prosentit
ovat väärin tai joku muistelee "joo, etkö sä ollut jossain
seminaarissa mukana". Ja tutkija ei tasan vaikene, vaikka revittäisiin
käsivarresta tai uhkailtaisiin silmien puhkomisella. Ei, ammattitutkija
rämpii suossa, käy safarilla ja odottaa 11 tuntia Shanghain
lentokentällä seuraavaa lentoa konferenssipaikkaan.

Mitä Michel Maffesoli tapasikaan toistaa? "Edite, bibite,
post mortem nulla voluptas!" Sen voisi kääntää tutkimuskielelle näin:
"Lue, kirjoita, sillä uran päättyessä ei ole enää aikaa sivistyä!"
Ehkä intohimoinen asenne elämään on sittenkin hyvästä?

Yhteiskuntatieteellistä rahapelitutkimusta, svp:
http://socialstudiesgambling.blogspot.fi


* "Voisitko sitten ystävällisesti katsoa Doodlesta?"

Saldon paikka eli miten suomalaisen rahapelitutkimuksen käy lähitulevaisuudessa?

Suomeen synnytettiin mahtavalla rahoituksella rahapelitutkimusta 2000-luvun
puolivälin jälkeen. Tutkiminen ei sinänsä ollut mitään uutta, sillä rahapeliyhtiöt
olivat tuottaneet rahapelaamista koskevia tutkimuksia jo aiemmin. Aina 1990-luvulta
lähtien Suomessa tehtiin rahapelitutkimusta A-klinikkasäätiössä ja yliopistoissa
(opinnäytetöiden muodossa). Viime vuosina rahapelitutkimusta onkin urakoitu niin tutkimuslaitoksissa kuin valtakunnan yliopistoissa. Viime vuonna ilmestyi jopa kolme
väitöskirjaa rahapelaamisesta.  Niistä kaksi oli suomalaisten tutkijoiden
aikaansaannosta. Tässä on selkeän ylpeilyn paikka.

Miksi juuri nyt tulisi tarkastella viime vuosien perusteella suomalaisen
rahapelitutkimuksen saldoa? Rahoituksen takia, mutta myös tutkimuksen
jatkuvan kahtiajaon vuoksi. Vielä pari vuotta sitten jatko-opiskelijoiden
kannalta tilanne oli enemmän kuin ihanteellinen. Rahapelitutkimukseen
sai apurahaa jopa kahdesta säätiöstä. Rahoitusta olisi saanut myös
ulkomaisilta rahapeliyhtiöiltä, jos olisi osannut sitä pyytää.

Kahden säätiön rahoitus ja tutkimuksen teko yhtäältä tutkimuslaitoksissa
ja toisaalta yliopistoissa loi kummallisen erottelun tutkijoiden välille.
Kyse ei ollut pelkästään ongelmanäkökulman painottamisesta tai
yhteiskunnallis-kulttuurisen tutkimuksen ylemmyydestä. Alun perin
tieto oli kentällä rahapelitoimijoilla ja ammattilaisilla. Sen siirtäminen
tutkijoille vei aikansa - tutkijoiden tuli ottaa tutkimusaihe haltuunsa
ja vakuuttaa ympäriinsä oman tutkimuksensa olevan aiheellista.

Nykyään tilanne on toinen. Vaikuttaa siltä, että moni asia on
muuttunut. Rahapelitutkimuksen rahoitus ei tule enää olemaan
samanlaista tulevina vuosina. Kilpailu on kovaa tutkijoiden
kesken. Nyt kun rahapelitutkimuksen rahoitus muuttuu, on selvää,
että yhä harvempi saa rahoitusta omalle opinnäytetyölleen tai
tutkimukselleen. Saattaa olla, että innokkaita ja hyviä tekijoitä
karsiutuu. Olisi silti hienoa, jos intoa rahapelaamisen tutkimiseen
löytyisi jatkossakin.

Tällä hetkellä tutkimusaiheita pohditaan uusiksi. Samalla voisi
miettiä, miten tutkimusta voisi edistää kotimaisella ja
kansainvälisellä yhteistyöllä. Mihinkään kahtiajakoon ei kannata
tyytyä, sillä muuten uudet näkökulmat ja tärkeät avaukset
jäävät tekemättä. Suomen saldo on hyvä, mutta riittääkö se
takaamaan suomalaisten tutkimuspiirien hyväksynnän
rahapelitutkimukselle ja lunastamaan suomalaisille tutkijoille
paikan kansainvälisessä ympäristössä?

Hyvää alkanutta vuotta kaikille!