Suomeen synnytettiin mahtavalla rahoituksella rahapelitutkimusta 2000-luvun
puolivälin jälkeen. Tutkiminen ei sinänsä ollut mitään uutta, sillä rahapeliyhtiöt
olivat tuottaneet rahapelaamista koskevia tutkimuksia jo aiemmin. Aina 1990-luvulta
lähtien Suomessa tehtiin rahapelitutkimusta A-klinikkasäätiössä ja yliopistoissa
(opinnäytetöiden muodossa). Viime vuosina rahapelitutkimusta onkin urakoitu niin tutkimuslaitoksissa kuin valtakunnan yliopistoissa. Viime vuonna ilmestyi jopa kolme
väitöskirjaa rahapelaamisesta. Niistä kaksi oli suomalaisten tutkijoiden
aikaansaannosta. Tässä on selkeän ylpeilyn paikka.
Miksi juuri nyt tulisi tarkastella viime vuosien perusteella suomalaisen
rahapelitutkimuksen saldoa? Rahoituksen takia, mutta myös tutkimuksen
jatkuvan kahtiajaon vuoksi. Vielä pari vuotta sitten jatko-opiskelijoiden
kannalta tilanne oli enemmän kuin ihanteellinen. Rahapelitutkimukseen
sai apurahaa jopa kahdesta säätiöstä. Rahoitusta olisi saanut myös
ulkomaisilta rahapeliyhtiöiltä, jos olisi osannut sitä pyytää.
Kahden säätiön rahoitus ja tutkimuksen teko yhtäältä tutkimuslaitoksissa
ja toisaalta yliopistoissa loi kummallisen erottelun tutkijoiden välille.
Kyse ei ollut pelkästään ongelmanäkökulman painottamisesta tai
yhteiskunnallis-kulttuurisen tutkimuksen ylemmyydestä. Alun perin
tieto oli kentällä rahapelitoimijoilla ja ammattilaisilla. Sen siirtäminen
tutkijoille vei aikansa - tutkijoiden tuli ottaa tutkimusaihe haltuunsa
ja vakuuttaa ympäriinsä oman tutkimuksensa olevan aiheellista.
Nykyään tilanne on toinen. Vaikuttaa siltä, että moni asia on
muuttunut. Rahapelitutkimuksen rahoitus ei tule enää olemaan
samanlaista tulevina vuosina. Kilpailu on kovaa tutkijoiden
kesken. Nyt kun rahapelitutkimuksen rahoitus muuttuu, on selvää,
että yhä harvempi saa rahoitusta omalle opinnäytetyölleen tai
tutkimukselleen. Saattaa olla, että innokkaita ja hyviä tekijoitä
karsiutuu. Olisi silti hienoa, jos intoa rahapelaamisen tutkimiseen
löytyisi jatkossakin.
Tällä hetkellä tutkimusaiheita pohditaan uusiksi. Samalla voisi
miettiä, miten tutkimusta voisi edistää kotimaisella ja
kansainvälisellä yhteistyöllä. Mihinkään kahtiajakoon ei kannata
tyytyä, sillä muuten uudet näkökulmat ja tärkeät avaukset
jäävät tekemättä. Suomen saldo on hyvä, mutta riittääkö se
takaamaan suomalaisten tutkimuspiirien hyväksynnän
rahapelitutkimukselle ja lunastamaan suomalaisille tutkijoille
paikan kansainvälisessä ympäristössä?
Hyvää alkanutta vuotta kaikille!
puolivälin jälkeen. Tutkiminen ei sinänsä ollut mitään uutta, sillä rahapeliyhtiöt
olivat tuottaneet rahapelaamista koskevia tutkimuksia jo aiemmin. Aina 1990-luvulta
lähtien Suomessa tehtiin rahapelitutkimusta A-klinikkasäätiössä ja yliopistoissa
(opinnäytetöiden muodossa). Viime vuosina rahapelitutkimusta onkin urakoitu niin tutkimuslaitoksissa kuin valtakunnan yliopistoissa. Viime vuonna ilmestyi jopa kolme
väitöskirjaa rahapelaamisesta. Niistä kaksi oli suomalaisten tutkijoiden
aikaansaannosta. Tässä on selkeän ylpeilyn paikka.
Miksi juuri nyt tulisi tarkastella viime vuosien perusteella suomalaisen
rahapelitutkimuksen saldoa? Rahoituksen takia, mutta myös tutkimuksen
jatkuvan kahtiajaon vuoksi. Vielä pari vuotta sitten jatko-opiskelijoiden
kannalta tilanne oli enemmän kuin ihanteellinen. Rahapelitutkimukseen
sai apurahaa jopa kahdesta säätiöstä. Rahoitusta olisi saanut myös
ulkomaisilta rahapeliyhtiöiltä, jos olisi osannut sitä pyytää.
Kahden säätiön rahoitus ja tutkimuksen teko yhtäältä tutkimuslaitoksissa
ja toisaalta yliopistoissa loi kummallisen erottelun tutkijoiden välille.
Kyse ei ollut pelkästään ongelmanäkökulman painottamisesta tai
yhteiskunnallis-kulttuurisen tutkimuksen ylemmyydestä. Alun perin
tieto oli kentällä rahapelitoimijoilla ja ammattilaisilla. Sen siirtäminen
tutkijoille vei aikansa - tutkijoiden tuli ottaa tutkimusaihe haltuunsa
ja vakuuttaa ympäriinsä oman tutkimuksensa olevan aiheellista.
Nykyään tilanne on toinen. Vaikuttaa siltä, että moni asia on
muuttunut. Rahapelitutkimuksen rahoitus ei tule enää olemaan
samanlaista tulevina vuosina. Kilpailu on kovaa tutkijoiden
kesken. Nyt kun rahapelitutkimuksen rahoitus muuttuu, on selvää,
että yhä harvempi saa rahoitusta omalle opinnäytetyölleen tai
tutkimukselleen. Saattaa olla, että innokkaita ja hyviä tekijoitä
karsiutuu. Olisi silti hienoa, jos intoa rahapelaamisen tutkimiseen
löytyisi jatkossakin.
Tällä hetkellä tutkimusaiheita pohditaan uusiksi. Samalla voisi
miettiä, miten tutkimusta voisi edistää kotimaisella ja
kansainvälisellä yhteistyöllä. Mihinkään kahtiajakoon ei kannata
tyytyä, sillä muuten uudet näkökulmat ja tärkeät avaukset
jäävät tekemättä. Suomen saldo on hyvä, mutta riittääkö se
takaamaan suomalaisten tutkimuspiirien hyväksynnän
rahapelitutkimukselle ja lunastamaan suomalaisille tutkijoille
paikan kansainvälisessä ympäristössä?
Hyvää alkanutta vuotta kaikille!
