La question du ludique acceptable

Nokia licencie une grande partie de ses employés - de nouveau. La compagnie
multinationale située en Finlande n'a pas pu garder sa place sur le marché globale
des portables simples et des smart phones. La Finlande est en deuil, car elle est
obligée de tourner la page.

Nokia a été comme un grand récit de la Finlande moderne. Nokia a été comme
une institution dont les Finlandais ont été si fiers. La compagnie n'a pas su
répondre à l'avalanche créative d'Apple et aux nouveaux besoins des
consommateurs savants et avides de nouvelles applications. C'est la fin
d'une époque glorieuse et les Finlandais se retrouvent sans récit magnifique
qui les guiderait au-delà de l'horizon des temps.

La rumeur sur le départ éventuel de Rovio a été annoncée par la presse
finlandaise. Le QG déménagerait en Irlande. Pour beaucoup de Finlandais
les Angry Birds représentent le prochain succès national. Le premier
parc "Angry Birds" a été construit au parc d'attraction de Särkänniemi
à Tampere. Le second sera construit au parc d'attraction de Linnanmäki à
Helsinki. Déjà on voudrait que les "Angry Birds" parrainent un musée
d'oeufs illégalement importés en Finlande par un collectionneur privé
ou un lieu d'apprentissage pour les enfants. On dirait que le besoin des
grands récits n'est pas mort en Finlande.

Si Nokia a représenté la communication mobile et le flux informationnel au
sommet de sa gloire, actuellement tout se base sur le ludique. Le modèle
Lumia est plus ludique que les modèles d'avant. Peu importe les
jeux ou la musique: la vie doit se baser sur le "fun" qui est le pseudonyme
vulgaire du ludique. Rovio a produit le jeu "Angry Birds", mais la
compagnie a su produire aussi des gadgets, des vidéos, des livres et
des jouets qui sont très populaires. Le ludique est devenue un mode de vie.

Et les jeux d'argent là-dedans? Nokia et Rovio ont donné leur
marque au ludique acceptable. En Finlande, les jeux d'argent
semblent avoir le goût de l'addiction. Le Joker de Veikkaus a essayé
d'amuser le peuple en racontant des blagues à la télévision, mais
bientôt les journalistes ont fait de lui un mauvais exemple qui fait rire
les petits enfants. Le manque de ludique se voit aussi parmi les
chercheurs finlandais: les uns se nomment les chercheurs qui
étudient la société et la culture et nomment les autres les chercheurs
problématiques. Quel toupet!

La joie ludique est inexistante dans les jeux d'argent. Les opérateurs
ne pourront peut-être jamais être les messagers du ludique acceptable,
mais pour se faire accepter, il faudrait transformer la panoplie actuelle.
Pourquoi les opérateurs des jeux d'argent ne pourraient pas devenir
les créateurs du prochain grand récit ludique de la Finlande?

Nokia Lumia 800 - La pub:
http://www.youtube.com/watch?v=9XWnKGezSuQ&feature=relmfu

Angry Birds "Les saisons: L'année du dragon":
http://www.youtube.com/watch?v=uBNb-PG81ME

Le Joker de Veikkaus - La pub:
http://www.youtube.com/watch?v=C74fUs918lg

Peliriippuvaiset käsi sydämellä

Näin eilen sairaalassa sattumalta pätkän keskusteluohjelmasta
"Aamusydämellä", jossa haastateltiin kahta peliriippuvaista miestä
ongelmallisesta rahapelaamisesta ja pikavipeistä. Hienoa, että ohjelmaan
oli saatu oman ongelmansa asiantuntijoita, jotka pystyivät antamaan kasvot
häpeälliselle ja salatulle riippuvuudelle.

Nuorempi mies oli aloittanut rahasta pelaamisen jo lapsena. Diabeetikkona
hän ei saanut karkkia vanhemmilta, mutta sen sijaan hänelle annettiin rahaa.
Rahat kuluivat raha-automaattipeleihin muun muassa huoltoasemilla. Jossain
vaiheessa äiti vei poikansa A-klinikalle, mutta poika jatkoi pelaamista. Kaikki
rahat menivät pelaamiseen ja lopulta mies otti pikavippejä.

Vanhempi mies aloitti bingolla, mutta siirtyi kohta pelaamaan bingosalin aulassa
olevia raha-automaattipelejä. Rahaa kului ja aina löytyi aikaa pelaamiseen.
Mies valehteli menojaan työtovereilleen ja ystävilleen. Rahapelaaminen vei
miehen ekstaasiin. Lopulta hän pelasi lauttasaarelaisen asunnon hinnan verran.
Kulutusluotoista hän maksoi korot, joten velka vain kasvoi.

Kumpikin mies löysi avun A-klinikalta. Nuorempi mies kouluttautui
vertaistukiryhmän ohjaajaksi ja vanhempi mies löysi itselleen hyvän
terapeutin. Nuoremman mielestä ongelmapelaajat pitäisi saada
hoitoon, kun taas vanhemman mielestä parantuminen alkaa siitä,
että tunnustaa ongelmansa.

Vanhemmalle miehelle peliriippuvuus oli kostautunut sepelvaltimotaudilla,
mahahaavalla ja astmalla. Hän koki itsensä jatkuvasti masentuneeksi, kun
taas nuoremmalla miehellä oli masennusta ja kaksisuuntainen mielialahäiriö.
Viimeksi mainittu oli myös yrittänyt kahdesti itsemurhaa. Hänen
katsoi peliriippuvuuden olevan krooninen sairaus, joka oikealla tavalla
hoidettuna sallii normaalin elämän.

Minua jäi hieman vaivaamaan nuoremman miehen kuin ulkoa opittu
puhe sairauden nimissä hoidon puolesta. Ehkä mieleni kiinnitti
siihen huomiota, koska juuri päivää aiemmin olin taas kerran saanut
kuulla rakentavaa kritiikkiä tutkijoiden saamattomuudesta. Katson, että
hoito ei ole ainoa vastaus peliriippuvuuteen. Ulkoa opitun tuntuinen
toistettava sanoma saa tutkijan miettimään, kuinka paljon
hoitotahot hyötyvät tällaisesta. Hoitoa tuetaan, koska kaikki ovat
sairaita?

Tutkijana suuntaan katseeni jälleen kerran suomalaiseen yhteiskuntaan.
Kuinka on mahdollista, että miesten kuvailema rahapelaaminen
luottoineen ja velkoineen sallitaan? Vanhempi mies yritti saada
ruokakuponkeja nälkäänsä sosiaalipuolelta, mutta niitä ei annettu
kulutusluottoja omaavalle henkilölle. Lopulta mies sai apua kirkolta ja Hurstilta.
Miksi hyvinvointivaltiossa yksilön on mentävä leipäjonoon - köyhyyden
syihin katsomatta? Mitä yhteinen hyvä lopulta merkitsee?

Jos yksinoikeusjärjestelmä halutaan säilyttää, olisi syytä
miettiä sen hyötyjä ja haittoja. Tarvitaan enemmän tutkimusta
pelikokemuksista, ihmisen ja koneen suhteesta sekä sosiaalisen
ympäristön vaikutuksesta rahapelaajaan. Diskurssit riippuvuudesta
ja sairaudesta häikäisevät, jolloin löydetään vain valmiita
vastauksia päihde- ja addiktiotutkimuksesta. Myös viha
ja syytökset Raha-automaattiyhdistystä kohtaan ohjaavat
mielenkiinnon oikeastaan väärään suuntaan. Jos pelit
houkuttelevat "audiovisuaalisuudellaan" ja voittotarjonnallaan
"mentaalisen orgasmin" partaalle, miksi raha-automaattien sallitaan
olla jopa lasten ulottuvilla?

Mahdollisuudet pelata rahasta vain kasvavat. Yksinoikeusjärjestelmä
ei vaikuta vedenpitävältä, jos samalla K-15 -automaattipelit sallitaan,
rahapelit automatisoidaan ja virtualisoidaan, ja mikä tahansa
ulkomailta operoiva rahapeliyhtiö saa käsiinsä suomalaisten koti- ja
työosoitteet mainoskiellosta huolimatta. Pikavippitarjouksenkin voi
saada helposti kännykkäänsä perjantai-iltapäivisin, vaikkei sitä
pyytäisikään. Rahapelaamisen sallimista tulee pohtia vielä
tarkemmin, ennen kuin edes ajatellaan rahapeliongelmien hoitamista.

"Aamusydämellä" (Yle1), 3.6.3012:
http://areena.yle.fi/tv/1465641

Sinulla on enemmän ystäviä kuin uskotkaan

Mitä löysinkään palattuani töihin? Hyvä työtoverini oli laittanut
lokerikkooni kirjeen, jonka hän oli saanut "ystävänsä Annan"
pyynnöstä. Pyynnön johdosta Kolikkopelien asiakaspäällikkö
lähetti työtoverilleni lahjakortin, joka oikeuttaa ilmaiseen
pelirahaan 15 euron edestä.

Ei siinä kaikki. Mainos tuntuu todella houkuttelevalta. Tarjolla
on tuttuja kolikkopelejä, suomalaisten suosikkipelejä ja yli miljoonan
euron edestä päävoittoja. Pelata voi rennosti kotisohvalla ja talletuksen
voi tehdä vaikka soittamalla.Rekisteröityminen on ilmaista ja
itse virtuaalipelipaikka on yhtä aikaa turvallinen ja jännittävä.Voiko
olla helpompaa tapaa voittaa?

Jokin kuitenkin ärsyttää enemmän kuin innostaa suomalaisia pelaamaan.
Etsiessäni lisää tietoa internetistä törmäsin kahteen viestiketjuun, joissa
ärsytyksen aiheena olivat kaikki ne "ystävät", joiden ansiosta kirjeen
vastaanottajat olivat saaneet pelirahaa kyseiseen nettikasinoon. Vielä
enemmän keskustelijoita kismitti se, mistä yhtiö oli saanut käsiinsä
yksityisten henkilöiden osoitetiedot. Kirjeen mainoslehtisessä osoitelähteeksi
nimetään "Kolikkopelit.com". Moni keskustelijoista olikin heittänyt
koko kirjeen roskiin. Nimettyjä ystäviä ei tunnistettu ja lahjaraha
ei kiinnostanut, vaikka lahjakortilla olisi voinut voittaa "täysin
riskittömästi".

Kirjeen saajien oletetaan tuntevan virtuaalipelipaikka tai kiinnostuvan
siitä kanavamainonnan myötä. Rahapelejä mainostetaan edelleen
kanavilla, joiden lähetykset tulevat ulkomailta, mutta jotka voi tilata
ruutuunsa maksusta. Mainontaa ei kai voi paeta, vaikka kuinka
julistaisi itsensä ja tietonsa markkinointikieltoon.

Niin muuten minä ja ystäväni emme ole saaneet kirjettä emmekä
lahjakorttia. Onkohan "ystäväni Jennin" sähköpostitarjous vielä
voimassa? ;)