sunnuntai 12. elokuuta 2018

Tunnistautuminen, pelikielto vai lisää keinoja rahapelaamisen hallintaan?

Tänään oli aivan pakko twiitata Hesarin jutusta nimeltä "Helppoa rahaa" (12.8.2018).
Lukiessani artikkelia en voinut olla kysymättä itseltäni, miksi juttua varten oli
haastateltu rahapelaamisen takia velkaantuneita miehiä. Toki toimittaja oli
haastatellut muitakin velkaantuneita, mutta hurjimmat esimerkit taitavat aina löytyä
rahapelimaailmasta. Suomalaista tutkimustakin löytyisi pikavippien käytöstä
rahapelaamiseen (Lähteenmaa & Strand 2008; Rantala & Tarkkala 2009;
Rantala 2012; Järvinen-Tassopoulos 2016), jos toimittaja olisi halunnut
paneutua aiheeseen.

Hesarin artikkelissa kerrotaan rahapelaamisen kielteisistä ja vaarallisista
seurauksista. "Niklas" pelasi lainaamansa rahat ja joutui velkakierteeseen.
Lopulta hän sai apua Tiltistä ja Takuusäätiöstä. Rahansa pelannut "Mikko"
yritti vahingoittaa itseään ja tehdä itsemurhan: hän joutui lopulta
mielialahäiriöosastolle tahdonvastaiseen hoitoon. Miesten kokemukset
ovat järkyttäviä.

Artikkelissa mainitaan maltalaiset rahapeliyhtiöt ja Veikkaus. Ensin
mainitut myönsivät elinikäisen pelikiellon "Niklakselle", kun taas
suomalainen monopoliyhtiö ei. Sattumoisin löysin internetistä erään
rahapelaajan kertomuksen siitä, kuinka hän sortui pelaamaan puolen
vuoden pelittömän kauden jälkeen. Hän löysi sähköpostilaatikostaan
vanhan viestin rahapeliyhtiöltä, jolta hän oli hakenut
pelikieltoa. Yhtäkkiä henkilön teki mieli pelata ja hän pyysi
rahapeliyhtiötä avaamaan vanhan pelitilinsä. Elinikäinen pelikielto
ei siis välttämättä toimi, eikä ole vaikeaa avata uutta pelitiliä johonkin
toiseen nettikasinoon.

Lähitulevaisuudessa Suomeen on tulossa pakollinen tunnistautuminen
kaikkiin rahapeleihin. Tunnistautumisen tulisi vaikuttaa ennalta
ehkäisevästi ongelmalliseen rahapelaamiseen ja pelikiellon pysyvyyteen.
Tarvitaan kuitenkin lisää keinoja, jotta myös internetissä tapahtuva
rahapelaaminen pysyisi hallinnassa. Joskus 10 vuotta sitten ehdotettiin,
että pääsy ulkomaisten rahapeliyhtiöiden sivustoille estettäisiin
blokeeraamalla ip-osoite. Ehdotukselle taidettiin nauraa tuolloin,
mutta keinot puuttua internetin rahapelitoimintaan ovat edelleen vähissä.
Nyt tarvittaisiin (ilmaisia) esto-ohjelmistoja (kuten Gamban), jotka
voisi asentaa omaan älypuhelimeen ja/tai tietokoneelle. Näin rahapelaajalla
olisi enemmän keinoja hallita omaa pelaamistaan.

Silti esto-ohjelmatkaan eivät voi estää rahapelien jatkuvaa markkinointia.
Hesarin artikkelissa pikalainayhtiöt tarjoavat lainojaan henkilöille,
joilla on jo velkaa tai joiden talous ei edes kestä lainaamista. Mainoksissa
hyödynnetään julkkiksia, jotka tekevät lainaamisesta (huumorin varjolla)
järkeenkäypää  (vrt. Suomilimiitin "matti kukkarossa"-kampanjavideot).
Myös kauppojen kassoilla halutaan myydä raaputusarpoja ja muita
veikkauspelejä asiakkaille, jotka saattavat olla ongelmapelaajia.

Ongelmapelaajilla ja rahapelaamisen lopettaneilla on paljon omakohtaista
tietoa rahapelaamisen haitallisuudesta. He tietävät rahapelaamisen
rahoittamisesta kaiken. He tietävät, kuinka rahapelien mainonta ja
sijoittelu voivat vaikuttaa rahapelaamisen jatkumiseen. Toivoisin, että
heitä haastateltaisiin yksilöinä, eikä pelkästään mehevän
kärsimystarinan toivossa. Myös tutkimuskentällä ongelmapelaajia
voisi lähestyä ihmisinä, joilla on elämäntarina. Sitä ei voi
tavoittaa katsomalla tilastoja.


Helppoa rahaa (HS 12.8.2018)
https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005787350.html

"Nettipelaaja saa hakea kuluttajasuojaa Maltalta"
https://yle.fi/uutiset/3-6942097

WC (Suomilimiitin mainos ft. Matti Nykänen)
https://youtu.be/g0VtpFjBK98