Lensin lomalle Thomas Cook Airlinesilla. Ennen matkaa kotiin toimitettiin
luettelo kaikenlaisista tuotteista, joita voisi tilata etukäteen, ja jotka saisi itselleen
lennon aikana. Luettelo oli tyypillinen lento- tai laivayhtiölle, joten en kiinnittänyt
siihen sen enempää huomiota. Menolennon aikana myytiin arpoja, joista joka viides
voitti. Muistaakseni pääpalkintona oli auto, mutta merkkiä en muista ollenkaan.
En ostanut arpoja, koska se tuntui jotenkin oudolta keskellä taivasta. Paluulennolla
niitä ei enää myyty: silloin hieman kadutti, sillä olisin halunnut ottaa selvää, kuka
järjestää arpajaiset ja kenen (tai minkä maan viranomaisen) luvalla.
Selailin paluulennollakin mainitsemaani luetteloa ajanvietteeksi ja silloin
huomasin, että tiettyjä alkoholijuomia sai ostaa neljä pulloa kolmen hinnalla!
Olen aina ajatellut alkoholimainonnan liittyvän mielikuviin vaikkapa nautinnosta,
arvokkuudesta, nuoruudesta tai hauskanpidosta. En ollut koskaan ajatellut,
että sama myyntikikka saattaisi sopia niin alkoholiin, meikkeihin kuin
parfyymeihinkin. Neljä kolmen hinnalla voi merkitä "osta tästä hyvät
tuliaiset" tai "nyt kunnon lomajuomat halvemmalla kuin turistikohteessa"
tai jopa "osta nyt, sillä kukaan ei tutki viinantuontiasi niin kuin risteilyn
jälkeen".
Sitten pieni välihuomautus Kreikasta. En voi sille mitään, mutta lomallakin
olen valppaana rahapelitoiminnan suhteen. Kävin tutustumassa Lefkadan
arkeologiseen museoon, jonka toimintaa sponsoroi muun muassa OPAP,
Kreikan veikkauspeliyhtiö. OPAPin tunnuslause kreikaksi on "Kala gia
olous", joka tarkoittaa sanasta sanaan suomeksi "Hyvää kaikille". Englanniksi
tunnuslause onkin "The Good Company"! OPAP tukee sivustonsa mukaan
sairaalatoimintaa, lasten ja nuorten urheiluharrastuksia ja se myös auttaa nuoria
työllistymään. Viimeksi mainittu projekti vaikuttaa hieman samanlaiselta
kuin RAY:n "Paikka auki"-avustusohjelma.
Näin Lefkadassa kaksi veikkaustoimistoa, joista toinen ilmoitti
omistajan nimen ja yritysnumeron. Toinen ei ilmoittanut mitään, mutta
sillä olikin asiakkaita!Veronkiertoa on vaikeutettu Kreikassa. Istuessani
lounaalla tavernassa yhtäkkiä paikalle saapui verotarkastaja. Kuitin sai
vähäisimmästäkin ostoksessa, jopa vuokratessa päiväksi itselleen lepotuolin
rannalta! Silti kuulin kautta rantain, että hinnat eivät ole samoja turisteille ja
kreikkalaisille, eivätkä kaikki veikkaustoimistotkaan maksa veroja
samalla tavalla. Hyvällä rahapeliyhtiöllä on siis huonoja asiamiehiä?
Vastuu yhteiskuntaelämästä on selvästi päivän sana. Olisi tietenkin
hienoa, jos muutkin kuin rahapeli- tai alkoholiyhtiöt olisivat
vastuullisia niin arpajaisten, alkoholimyynnin kuin veronmaksun
kohdalla. En tiedä, kuinka moni osti arpoja mainitsemallani lennolla,
mutta yksittäin niitä ei ainakaan myyty. Viinaa ei suomalaiselle tarvitse
tuputtaa, sillä saahan sitä aina lisää lomakohteesta, jos lennolta ostetut
neljä pulloa kolmen hinnalla eivät riitä. Paluulennolle saateltiinkin joku
poloinen, joka oli "vatsataudissa" aurinkolasit päällä klo 22.15.
Mainonnassa on se outo puoli, että oli se törkeän suorasukaista,
mielikuvituksellista tai piilevää, ihmisellä on aina (välillä) heikot
hetkensä. Ainahan arpajaisissa voi voittaa (taivaassakin!) ja
viina saattaa loppua (pahasti) kesken. Suomalainen ei kuittia
tarvitse, sillä luottamus merkitsee usein enemmän kuin
vastuullisuus.
Tätä kirjoittaessa ajattelen työtoveriani Markku Soikkelia,
joka menehtyi yllättäen vain vähän aikaa sitten. Markku, jos
kuka, olisi osannut vastata kysymyksiin(i) vastuullisuudesta ja
valistuksesta, päihteistä ja rahapeleistä. Kaipaan hauskoja juttujasi
ja asiantuntevia puheitasi asiasta kuin asiasta! Markun poismeno
on suuri menetys THL:n asiantuntija- ja tutkijayhteisölle.
Soikkeli ym. (2011): Se toimii sittenkin - kuinka päihdevalistuksesta
saa selvää:
http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/a2456786-95d8-446f-a767-8171af97956f
OPAP, The Good Company:
http://www.opap.gr/en/web/corporate.opap.gr/49
luettelo kaikenlaisista tuotteista, joita voisi tilata etukäteen, ja jotka saisi itselleen
lennon aikana. Luettelo oli tyypillinen lento- tai laivayhtiölle, joten en kiinnittänyt
siihen sen enempää huomiota. Menolennon aikana myytiin arpoja, joista joka viides
voitti. Muistaakseni pääpalkintona oli auto, mutta merkkiä en muista ollenkaan.
En ostanut arpoja, koska se tuntui jotenkin oudolta keskellä taivasta. Paluulennolla
niitä ei enää myyty: silloin hieman kadutti, sillä olisin halunnut ottaa selvää, kuka
järjestää arpajaiset ja kenen (tai minkä maan viranomaisen) luvalla.
Selailin paluulennollakin mainitsemaani luetteloa ajanvietteeksi ja silloin
huomasin, että tiettyjä alkoholijuomia sai ostaa neljä pulloa kolmen hinnalla!
Olen aina ajatellut alkoholimainonnan liittyvän mielikuviin vaikkapa nautinnosta,
arvokkuudesta, nuoruudesta tai hauskanpidosta. En ollut koskaan ajatellut,
että sama myyntikikka saattaisi sopia niin alkoholiin, meikkeihin kuin
parfyymeihinkin. Neljä kolmen hinnalla voi merkitä "osta tästä hyvät
tuliaiset" tai "nyt kunnon lomajuomat halvemmalla kuin turistikohteessa"
tai jopa "osta nyt, sillä kukaan ei tutki viinantuontiasi niin kuin risteilyn
jälkeen".
Sitten pieni välihuomautus Kreikasta. En voi sille mitään, mutta lomallakin
olen valppaana rahapelitoiminnan suhteen. Kävin tutustumassa Lefkadan
arkeologiseen museoon, jonka toimintaa sponsoroi muun muassa OPAP,
Kreikan veikkauspeliyhtiö. OPAPin tunnuslause kreikaksi on "Kala gia
olous", joka tarkoittaa sanasta sanaan suomeksi "Hyvää kaikille". Englanniksi
tunnuslause onkin "The Good Company"! OPAP tukee sivustonsa mukaan
sairaalatoimintaa, lasten ja nuorten urheiluharrastuksia ja se myös auttaa nuoria
työllistymään. Viimeksi mainittu projekti vaikuttaa hieman samanlaiselta
kuin RAY:n "Paikka auki"-avustusohjelma.
Näin Lefkadassa kaksi veikkaustoimistoa, joista toinen ilmoitti
omistajan nimen ja yritysnumeron. Toinen ei ilmoittanut mitään, mutta
sillä olikin asiakkaita!Veronkiertoa on vaikeutettu Kreikassa. Istuessani
lounaalla tavernassa yhtäkkiä paikalle saapui verotarkastaja. Kuitin sai
vähäisimmästäkin ostoksessa, jopa vuokratessa päiväksi itselleen lepotuolin
rannalta! Silti kuulin kautta rantain, että hinnat eivät ole samoja turisteille ja
kreikkalaisille, eivätkä kaikki veikkaustoimistotkaan maksa veroja
samalla tavalla. Hyvällä rahapeliyhtiöllä on siis huonoja asiamiehiä?
Vastuu yhteiskuntaelämästä on selvästi päivän sana. Olisi tietenkin
hienoa, jos muutkin kuin rahapeli- tai alkoholiyhtiöt olisivat
vastuullisia niin arpajaisten, alkoholimyynnin kuin veronmaksun
kohdalla. En tiedä, kuinka moni osti arpoja mainitsemallani lennolla,
mutta yksittäin niitä ei ainakaan myyty. Viinaa ei suomalaiselle tarvitse
tuputtaa, sillä saahan sitä aina lisää lomakohteesta, jos lennolta ostetut
neljä pulloa kolmen hinnalla eivät riitä. Paluulennolle saateltiinkin joku
poloinen, joka oli "vatsataudissa" aurinkolasit päällä klo 22.15.
Mainonnassa on se outo puoli, että oli se törkeän suorasukaista,
mielikuvituksellista tai piilevää, ihmisellä on aina (välillä) heikot
hetkensä. Ainahan arpajaisissa voi voittaa (taivaassakin!) ja
viina saattaa loppua (pahasti) kesken. Suomalainen ei kuittia
tarvitse, sillä luottamus merkitsee usein enemmän kuin
vastuullisuus.
Tätä kirjoittaessa ajattelen työtoveriani Markku Soikkelia,
joka menehtyi yllättäen vain vähän aikaa sitten. Markku, jos
kuka, olisi osannut vastata kysymyksiin(i) vastuullisuudesta ja
valistuksesta, päihteistä ja rahapeleistä. Kaipaan hauskoja juttujasi
ja asiantuntevia puheitasi asiasta kuin asiasta! Markun poismeno
on suuri menetys THL:n asiantuntija- ja tutkijayhteisölle.
Soikkeli ym. (2011): Se toimii sittenkin - kuinka päihdevalistuksesta
saa selvää:
http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/a2456786-95d8-446f-a767-8171af97956f
OPAP, The Good Company:
http://www.opap.gr/en/web/corporate.opap.gr/49
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti