Oikein hyvää uutta vuotta 2013 kaikille!
Kävin viikonloppuna Tampereella, sillä Vapriikissa oli Muumio -näyttely,
jonka halusin nähdä. En ole käynyt Vapriikissa vuosiin, mutta olin iloisesti
yllättynyt monipuolisesta näyttelytarjonnasta ja tilan käytöstä. Hyvä, Tampere!
Vapriikissa oli nähtävää ja tekemistä kaiken ikäisille. Jääkiekko-näyttelyssä
sai näyttää taitojaan maalintekijänä simulaattorin avustuksella. Aika leikkiä -
näyttelyssä lapset näkivät leikkiä ja leluja sekä saivat itse peuhata mielin
määrin. Muumio -näyttelyn menin läpi turhan nopeasti pelokkaan lapsen
takia. Kuolema on kieltämättä vaikea aihe ja tästä johtunee myös se,
miksi Tampere 1918 -näyttelyä ei suositeltu alle 13-vuotiaille.
Kävimme myös Lennossa -näyttelyssä. Ja mitä siellä olikaan? Tietenkin
Angry Birdsien isännöimä peli- ja leikkipaikka! Lapsia, nuoria ja aikuisia
ei niinkään kiinnostanut pelaaminen, vaan oikealla ritsalla Star Wars -lintujen
ampuminen esteitä ja possuja kohti. Tampere on todella panostanut lintuihin,
sillä onhan Särkänniemessäkin kokonainen Angry Birds -leikkikenttä.
Rovio on onnistunut Angry Birds-pelin hahmojen tuotteistamisen. Se on
solminut suomalaisten yhtiöiden kanssa sopimuksia, joista varmasti kumpikin
osapuoli hyötyy. Kuka olisi ajatellut, että linnut sopivat niin hygieniatuotteisiin
kuin juomiinkin? Värityskirjojen ja muiden tarinoiden ohessa Rovio on
myös julkaissut avaruutta koskevan kirjan National Geographicin kanssa.
Mihin lintujen tuotteistaminen päättyykään?
Palataanpa rahapeleihin. Miten rahapeliyhtiöt voisivat tuotteistaa toisin
oman tarjontansa? Ainahan voi tarjota kaikenlaista tavaraa yrityksen logolla
varustettuna, mutta kuka niitä kehtaa käyttää, ellei edusta kyseistä yritystä?
Haluavatko ihmiset edes lahjoja, kun rahaa ja unelmiakin on tarjolla? Rahapelistä
ei oikein saa lemmikkiä eikä pehmolelua. Sen sijaan, kuka kyllästyy
jättipottien tarjoamaan ilmaiseen rahaan, jonka saamiseksi ei tarvitse käydä
töissä eikä maksaa veroa.
Niinpä rahapelit tarvitsevat tuotteita, jotka pitävät tavistenkin mielenkiinnon
vireänä. On tietenkin asiakkaan etu, jos hän saa pelaajana halvempaa
ruokaa ja juomaa sekä muita arkeen sopivia alennuksia. Elämä tarvitsee
myös juhlaa, joten liput matsiin tai muotinäytökseen ovat silloin valttia.
Jos haluaa glamouria, voi osallistua arvontaan kännykästä tai korusta.
Entäpä kotimaisuus? Ehkä sekin on vain mielikuva - ainakin ulkomailla,
mistä saa takuuvarmasti piraattituotteita ja muita lintutavaroita. Voisihan
sitä olla ylpeä tällaisistakin tuotteista, sillä ne kuuluvat samaan kategoriaan
Guccin, Versacen ja Vuittonin feikkilompakkojen ja -laukkujen kanssa.
Kotimaista osaamista tukevat tällä haavaa vain suomalaiset rahapeliyhtiöt. Jos
tuote ei ole suomalaista alkuperää, sen voi aina logottaa kotimaiseksi.
Rahapelit ovat sallittuja aikuisille, mutteivät alaikäisille. Aina voi
yrittää tavoittaa lapset leluilla ja suklailla, mutta nämä tuotteet eivät
ole rahapeliyhtiöiden ominta osaamista. Tokkopa niillä saa edes mitään
suurta voittoa. Aikuisille kelpaavat paremmin risteilyt, konsertit ja
erilaiset kisat. Turismista kuulee turhan vähän, sillä kuka siihen
panostaisi, kun rahapelaaminen on kaikkialla Suomessa mahdollista?
Tuotesijoittelussa voisi olla vastaus. Miten olisi jäinen pelisali Kemin
lumilinnan vieressä tai ravit umpijäällä? Jotain uutta ja jotain
vanhaa.
Rahapelit on joka tapauksessa vaikeampi tuotteistaa kuin vihaiset linnut.
Angry Birds -peli on kieltämättä koukuttava ja siitä on eri versioita moneen
makuun. Itse peli saattaisi jäädä helpostikin unohduksiin, jos
suomalaiset eivät olisi niin kovasti etsimässä uutta suunnannäyttäjää
post-nokialaisella kaudella. Rahapelit muistetaan siitä, että
ne tuottavat rahaa niin yksilöille kuin yhteisöille. On hyvin
mahdollista, että hyvinvointiyhteiskunnan hiipuessa
hyväntekeväisyysyhteiskunnaksi, suomalaisten rahapeliyhtiöiden
valta kasvaa. Tällöin tuotteita ei sinänsä tarvita luomaan
lisää potkua kotimaisille markkinoille.
Voi kuitenkin olla, että kamppailu markkinoista käydään kanta-asiakkuuden
tasolla, kun monopolia ei enää ole. Silloin tarvitaan
markkinointia, palvelua ja oheistuotteita, jotteivät bonukset
ja klubit vie asiakkaita mukanaan. Rahapelikoneita ei esimerkiksi
ollut Vapriikin Innovaatiot -näyttelyssä, vaikka aiemmin niitä
oli Helsingissä osana Design 2012 -näyttelyä. Olisi korkea aika
näyttää, mitä on suomalainen osaaminen, jos haluaa pärjätä
tässä maailmassa ja tässä ajassa.
Vapriikin näyttelyt:
http://www.tampere.fi/vapriikki/nayttely.html
Kävin viikonloppuna Tampereella, sillä Vapriikissa oli Muumio -näyttely,
jonka halusin nähdä. En ole käynyt Vapriikissa vuosiin, mutta olin iloisesti
yllättynyt monipuolisesta näyttelytarjonnasta ja tilan käytöstä. Hyvä, Tampere!
Vapriikissa oli nähtävää ja tekemistä kaiken ikäisille. Jääkiekko-näyttelyssä
sai näyttää taitojaan maalintekijänä simulaattorin avustuksella. Aika leikkiä -
näyttelyssä lapset näkivät leikkiä ja leluja sekä saivat itse peuhata mielin
määrin. Muumio -näyttelyn menin läpi turhan nopeasti pelokkaan lapsen
takia. Kuolema on kieltämättä vaikea aihe ja tästä johtunee myös se,
miksi Tampere 1918 -näyttelyä ei suositeltu alle 13-vuotiaille.
Kävimme myös Lennossa -näyttelyssä. Ja mitä siellä olikaan? Tietenkin
Angry Birdsien isännöimä peli- ja leikkipaikka! Lapsia, nuoria ja aikuisia
ei niinkään kiinnostanut pelaaminen, vaan oikealla ritsalla Star Wars -lintujen
ampuminen esteitä ja possuja kohti. Tampere on todella panostanut lintuihin,
sillä onhan Särkänniemessäkin kokonainen Angry Birds -leikkikenttä.
Rovio on onnistunut Angry Birds-pelin hahmojen tuotteistamisen. Se on
solminut suomalaisten yhtiöiden kanssa sopimuksia, joista varmasti kumpikin
osapuoli hyötyy. Kuka olisi ajatellut, että linnut sopivat niin hygieniatuotteisiin
kuin juomiinkin? Värityskirjojen ja muiden tarinoiden ohessa Rovio on
myös julkaissut avaruutta koskevan kirjan National Geographicin kanssa.
Mihin lintujen tuotteistaminen päättyykään?
Palataanpa rahapeleihin. Miten rahapeliyhtiöt voisivat tuotteistaa toisin
oman tarjontansa? Ainahan voi tarjota kaikenlaista tavaraa yrityksen logolla
varustettuna, mutta kuka niitä kehtaa käyttää, ellei edusta kyseistä yritystä?
Haluavatko ihmiset edes lahjoja, kun rahaa ja unelmiakin on tarjolla? Rahapelistä
ei oikein saa lemmikkiä eikä pehmolelua. Sen sijaan, kuka kyllästyy
jättipottien tarjoamaan ilmaiseen rahaan, jonka saamiseksi ei tarvitse käydä
töissä eikä maksaa veroa.
Niinpä rahapelit tarvitsevat tuotteita, jotka pitävät tavistenkin mielenkiinnon
vireänä. On tietenkin asiakkaan etu, jos hän saa pelaajana halvempaa
ruokaa ja juomaa sekä muita arkeen sopivia alennuksia. Elämä tarvitsee
myös juhlaa, joten liput matsiin tai muotinäytökseen ovat silloin valttia.
Jos haluaa glamouria, voi osallistua arvontaan kännykästä tai korusta.
Entäpä kotimaisuus? Ehkä sekin on vain mielikuva - ainakin ulkomailla,
mistä saa takuuvarmasti piraattituotteita ja muita lintutavaroita. Voisihan
sitä olla ylpeä tällaisistakin tuotteista, sillä ne kuuluvat samaan kategoriaan
Guccin, Versacen ja Vuittonin feikkilompakkojen ja -laukkujen kanssa.
Kotimaista osaamista tukevat tällä haavaa vain suomalaiset rahapeliyhtiöt. Jos
tuote ei ole suomalaista alkuperää, sen voi aina logottaa kotimaiseksi.
Rahapelit ovat sallittuja aikuisille, mutteivät alaikäisille. Aina voi
yrittää tavoittaa lapset leluilla ja suklailla, mutta nämä tuotteet eivät
ole rahapeliyhtiöiden ominta osaamista. Tokkopa niillä saa edes mitään
suurta voittoa. Aikuisille kelpaavat paremmin risteilyt, konsertit ja
erilaiset kisat. Turismista kuulee turhan vähän, sillä kuka siihen
panostaisi, kun rahapelaaminen on kaikkialla Suomessa mahdollista?
Tuotesijoittelussa voisi olla vastaus. Miten olisi jäinen pelisali Kemin
lumilinnan vieressä tai ravit umpijäällä? Jotain uutta ja jotain
vanhaa.
Rahapelit on joka tapauksessa vaikeampi tuotteistaa kuin vihaiset linnut.
Angry Birds -peli on kieltämättä koukuttava ja siitä on eri versioita moneen
makuun. Itse peli saattaisi jäädä helpostikin unohduksiin, jos
suomalaiset eivät olisi niin kovasti etsimässä uutta suunnannäyttäjää
post-nokialaisella kaudella. Rahapelit muistetaan siitä, että
ne tuottavat rahaa niin yksilöille kuin yhteisöille. On hyvin
mahdollista, että hyvinvointiyhteiskunnan hiipuessa
hyväntekeväisyysyhteiskunnaksi, suomalaisten rahapeliyhtiöiden
valta kasvaa. Tällöin tuotteita ei sinänsä tarvita luomaan
lisää potkua kotimaisille markkinoille.
Voi kuitenkin olla, että kamppailu markkinoista käydään kanta-asiakkuuden
tasolla, kun monopolia ei enää ole. Silloin tarvitaan
markkinointia, palvelua ja oheistuotteita, jotteivät bonukset
ja klubit vie asiakkaita mukanaan. Rahapelikoneita ei esimerkiksi
ollut Vapriikin Innovaatiot -näyttelyssä, vaikka aiemmin niitä
oli Helsingissä osana Design 2012 -näyttelyä. Olisi korkea aika
näyttää, mitä on suomalainen osaaminen, jos haluaa pärjätä
tässä maailmassa ja tässä ajassa.
Vapriikin näyttelyt:
http://www.tampere.fi/vapriikki/nayttely.html
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti