"Retire at 24"

Kuljen usein portaita, joita valaisee valotolppa, johon on kirjoitettu
"Retire at 24 - Kiitos PAF MAF". Ensin en kiinnittänyt erityisemmin
huomiota koko tekstiin, kunnes rupesin miettimään sen yhtäläisyyttä
pokerihypen kanssa.

Pokerihypeen kuuluu tietenkin se, että koululaiset unelmoivat
pokeriammattilaisen urasta sillä aikaa, kun aikuiset miehet pelaavat
ammattimaisin ottein voitollisesti. Miten pokeriammattilaisuudesta
tuli yhtäkkiä 2000-luvun unelma-ammatti? Pätkäelämää ja 'paskaduuneja'
edustavasta prekariaatista kuulee puhuttavan enää vähän. Ehkä pokerihypeen
kuuluva uuden ammattilaisuuden ihannointi kumpuaa siitä, että tavallinen
työnteko ei enää tyydytä samalla tavalla kuin aiemmin. Työstä täytyy
saada enemmän kuin pelkkää palkkaa ja lomakorvauksia.

Pokeriammattilaisuus näyttää haastavan modernin työnteon
monella tapaa. Työaika, työpaikka, verotus ja työmatkat ovat osa
pokerityöläisen arkea, mutta itse ammatti on jotain uutta tai ainakin
päivitettyä - kiitos internetin. Pokeriammattilaiset ovat tietoyhteiskunnan
mobiileja työntekijöitä. Vaikka kuka tahansa voi tässä kaupungissa
aloittaa työpäivänsä julkisessa liikenteessä kiitos langattoman verkon
tai muiden verkkoasetusten turvin, kuka tarvitsee yhtä paljon taitoa
ja onnea kuin pokerinpelaaja?

Tulevatko pokeriammattilaiset muuttamaan myös eläköitymisen?
Jos lause "retire at 24" viittaisi pokerin pelaamiseen, yhtä lailla
voisi kysyä, mitä lottovoittajat tekevät voitettuaan miljoonia?
Mielenkiintoisinta pokeriammattilaisuudessa
on uusi visio työnteosta ja samankaltaisuus hakkerielämän kanssa.
Suhde rahaan erottaa pokerinpelaajat hakkereista, mutta osa viimeksi
mainituistakin on lyönyt itsensä läpi kuuluisuuteen.

Kysymysmerkiksi jääköön yhteiskunnan suhtautuminen nuoriin
työelämän jättäviin aikuisiin. Samalla kun nuorille yritetään
etsiä uusia työpolkuja tai koulutusmahdollisuuksia, jotkut
ovat löytäneet itselleen erityisen ammatin, joka mahdollistaisi
parhaimmillaan helpon elämän. Mitä se nyt itse kullekin sitten merkitsee.